Vertaisarviointi Tutkimusbloggaajat-blogin tutkimussuunnitelmaan

SAIRAANHOITAJIEN TYÖSSÄJAKSAMINEN

VERTAISARVIOIJINA: Pauliina Hyrkäs, Tiina Juntunen, Hanna Komulainen, Elisa Mertaniemi, Eeva Vuorivirta-Vuoti

1. Valitun menetelmän lähtökohtien ja perusoletusten sekä erityispiirteiden tuntemus.

Tutkimussuunnitelman aihe on mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen. Tutkimuksen merkitys ja hyödynnettävyys tulevat hyvin ilmi johdannossa. Rajauksen kannalta otsikko voisi olla hieman kuvailevampi. Tieteenfilosofiset lähtökohdat puuttuvat. Laadullisen tutkimusotteen avaamista juuri tämän tutkielman käytössä hieman kaivataan, mitä se tarkoittaa tässä tutkimuksessa?

(Arvosana: 3)

2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma/-tehtävä

Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä on esitetty selkeästi. Tutkimuksen keskeiset käsitteet tukevat niitä, ja ne on esitelty selkeästi tieteellisen synteesin avulla. Pääkäsitteenä työhyvinvointi on laaja kokonaisuus, ja jäimme kaipaamaan täsmällisyyttä, mitä se tarkoittaa tässä tutkimuksessa.

(Arvosana: 4)

3. Aineiston keruu, analyysi ja niiden esittäminen (myös havainnollistaminen) sekä esitettyjen perustelujen relevanttius.

Suunnitelmassa käytettävä kirjallisuus, tutkimusprosessin käynnistyminen ja aihe ovat kattavasti ja hyvin argumentein perusteltu. Hienoa, että olette kuvanneet tiedonhakuprosessianne näin perusteellisesti. Lomakkeen luomisessa oli hyvä ajatus käyttää asiantuntijapaneelia sisällön arvioimiseen. Olisiko esihaastattelussa saanut vielä käyttäjälähtöistä tietoa lomakkeiden kysymyksistä?

Hieman epäselväksi jäi, miten lomakkeet saatetaan kaikkien sairaanhoitajien saataville käytännössä. Jos lomake jätetään täytettäväksi ilman tutkijoiden läsnäoloa, osaavatko vastaajat huomioida eri työhyvinvoinnin alueita? Olisiko avoin- tai teemahaastattelu antanut enemmän, koska tutkijat olisivat voineet tehdä täsmentäviä kysymyksiä, tai kysymykset olisivat olleet työhyvinvointiin liittyviin teemoihin sidottuja? Kaipaisimme myös ajatusta siitä, millainen varasuunnitelma on tiedonantajien saamiseksi, jos tiedonantajia ei tulekaan tarpeeksi.

Analyysimenetelmä oli kuvattu hyvin, mutta melko pelkistetysti. Olisiko siinä voinut kuvata teoriaa enemmän siinä suhteessa, miten se teidän työtänne voisi koskettaa. Analyysin kuvaaminen toki suunnitelmavaiheessa on haasteellista, kun ei ole vielä aineistoa.

Aineiston keruun ja analyysimenetelmän arviointia, ja kriittistä tutkiskelua voisi olla enemmän. Menetelmissä on yleensä näkökulmia, jotka tulisi huomioida suhteessa omaan tutkimukseen jo suunnitteluvaiheessa. Niitä olisi voinut hieman avata.

(Arvosana: 3)

4. Eettisyys ja luotettavuus

Eettisyys oli pääosin esitetty hyvin ja kattavasti. Perustelut eettisille valinnoille pohjautuivat kirjallisuuteen. Jäimme kaipaamaan eettisyyden kuvausta teidän tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusluvasta olisi voinut mainita eettisyyden kohdalla, nyt tutkimuslupa oli mainittu ainoastaan aikataulussa. Lisäksi tutkimukseen osallistuminen perustuu tietoon, joten saatekirje olisi voinut olla kattavampi. Saatekirjeessä ei mainita, ketä tutkijat ovat (muutoin kuin nimeltä), tai mistä he tulevat, lisäksi tutkimukseen osallistuville tulisi olla ohjeistus, kuinka he saavat halutessaan yhteyden tutkijoihin. Pohdittava on myös tutkimukseen osallistuvien mahdollinen poisjäänti tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa. Onko poisjäänti enää mahdollinen kyselylomakkeen palauttamisen jälkeen? Tällöin kyselylomakkeet olisi hyvä koodata jollain tavalla, jotta oikean lomakkeen voi poistaa vastauksista.

Tutkimuksen luotettavuutta oli kuvattu monipuolisesti. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin kriteerit oli esitetty, myös määrälliseen tutkimukseen liitetyt reliabiliteetti ja validiteetti- käsitteet oli kerrottu. Toisaalta nämä tutkimuksen luotettavuutta ilmaisevat käsitteet on joissakin tutkijapiireissä katsottu laadullisen tutkimukseen kuulumattomiksi käsitteiksi. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että myös laadullista tutkimusta on voitava arvioida reliabiliteetin ja validiteetin mukaan. Tässä tutkimussuunnitelmassa reliabiliteettia ja validiteettia ei oltu avattu sen enempää. Luotettavuuden arviointi on selkeää. Oli esitetty toimenpiteitä, joilla tutkimuksen luotettavuutta oli pyritty vahvistamaan, mutta tieteellinen kriittisyys ylipäätään oli jäänyt pois.

(Arvosana: 2)

5a. Tehtävän rakenne ja sisällön johdonmukaisuus.

Rakenne tehtävässänne on pääosin selkeä ja etenee johdonmukaisesti. Sisällysluettelosta puuttuu eettisyys otsikko.

(Arvosana: 3)

5b. Tehtävän kieli sekä kirjallisen työn ohjeiden ja ohjepituuden noudattaminen.

Kieli on pääosin selkää, virheetöntä ja täyttää suurimmaksi osaksi tieteelliset kriteerit. Työn pituus vaikuttaa olevan ohjeen mukainen, toki varmuudella sitä ei voi blogimuodossa arvioida. Lähdeviittaukset on tehty asiallisesti, mutta omaan tekemiseen viitatessa kannattaisi ehkä erottaa teoriatieto eri lauseeseen. Esim. kappaleessa 4 "Aiheen valintaan vaikuttivat ryhmän mielenkiinto, yhteiskunnallinen merkitys, merkitys tieteenalalle ja aiheen ajankohtaisuus. (Metsämuuronen 2006.)”

(Arvosana: 4)

6. Taito tehdä lähteisiin perustuvaa synteesiä ja tieteellinen kriittisyys

Tekstissä pyritään synteesiin eri lähteiden välillä. Sen sijaan omia valintoja olisi voinut perustella ja pohtia enemmän ja tehdä omista valinnoista synteesiä lähteiden kanssa.

(Arvosana: 3)

7. Lähteet

Käytetyt lähteet ovat relevantteja tutkimuksen aiheeseen nähden. Lähteet ovat hyviä ja kohtalaisen tuoreita kansainvälisiä ja kotimaisia metodikirjallisuutta ja artikkeleita. Muutama vanhempi lähde löytyi.

(Arvosana: 4)

Vertaisarvioinnin kokonaisarvosana: 3

Vertaisarviointi Tutkimusopinnot-blogin tutkimussuunnitelmaan

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN OHJAUKSESTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

VERTAISARVIOIJINA: Pauliina Hyrkäs, Tiina Juntunen, Hanna Komulainen, Elisa Mertaniemi, Eeva Vuorivirta-Vuoti

1. Valitun menetelmän lähtökohtien ja perusoletusten sekä erityispiirteiden tuntemus.

Lähtökohdat ja valittu menetelmä on esitetty selkeästi ja hyvin perustein. Laadullisen tutkimuksen teoria on esitelty todella hyvin, kaipasimme kuitenkin yhtymäkohtia tutkimusaiheeseen liittyen. Käsitteet jäävät hieman irrallisiksi keskenään. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu nousee heti johdannon perusteella keskeiseksi ja sen olisi voinut mainita jo otsikossa. Lisäksi pohdimme, onko tässä kontekstissa (terveystieteet) tarpeellista avata käsitettä sairaanhoitaja? Jäimme kaipaamaan hieman monipuolisempaa ja syvällisempää käsitteiden avaamista sekä synteesiä johdanto- ja taustakappaleissa.

Tutkimus on tarpeellinen sairaanhoitajien koulutusta ajatellen ja tarpeellisuutta on perusteltu.

(Arvosana 3)

2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma/-tehtävä

Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tehtävät on kuvattu. Keskeiset käsitteet tukevat näitä. Tavoitteisiin kaipasimme yhteiskunnallista näkökulmaa.

(Arvosana 4)

3. Aineiston keruu, analyysi ja niiden esittäminen (myös havainnollistaminen) sekä esitettyjen perustelujen relevanttius.

Menetelmä ja toteutus on kuvattu hyvin. Tieteenfilosofiset lähtökohdat on nostettu hienosti omaksi kappaleekseen. Tiedonantajien valinta/ rekrytointiprosessi on kuvattu hyvin, mutta osallistumisen vapaaehtoisuus ja esimiehen iso rooli tiedonantajien valikoitumisen suhteen asettavat omat haasteensa, joita ei ole suunnitelmassa huomioitu. Käsitteiden käyttö on hieman ongelmallista, koska alkuun on esitelty avoimen haastattelun periaatteita, vaikka menetelmänä onkin ryhmähaastattelu. Kriittistä pohdintaa ryhmähaastattelusta tiedonkeruumenetelmänä jäimme kaipaamaan. Aineiston analyysin kuvaus on pintapuolinen, mutta selkeä. Raportointi on kuvattu hyvin ja kappale korostaa hyvin tutkimuksen tarpeellisuutta ja käytettävyyttä. 

(Arvosana 3)

4. Eettisyys ja luotettavuus

Tutkimuksen eettisyyttä olisi voinut kuvata kattavammin, etenkin kun tehtävänä oli teoriapainotteisen tutkimussuunnitelman laatiminen. Lähteitä on käytetty tässä kappaleessa niukasti ja osa tekstiä on ilman lähdettä. Ensimmäisessä kappaleessa lähdeviitteitä käytetään oman tekemisen kuvaamisen perässä. Olisiko asiallisempi tapa esittää ensin teoria lähteineen ja soveltaa sitä oman suunnitelman kuvaamiseen? Saatekirje ja suostumuslomake oli laadittu riittävän laajasti. Eettisyyteen liittyviä asioita löytyy ripoteltuna toisista luvuista tutkimussuunnitelmassa.

Luotettavuuden esittäminen oli selkeää, loogista, ja siinä oli tuotu esille myös kriittistä pohdintaa niin tutkimuksen tekijöiden kuin tiedonantajien näkökulmasta. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin teoria oli esitetty hyvin ja siinä oli yhtymäkohtia omaan tutkimussuunnitelmaan. Yleiset laadullisen tutkimusmenetelmän luotettavuuden arvioinnin kriteerit oli esitetty. Näitä käsitteitä olisi voinut avata enemmän ja mitä ne tarkoittavat tässä tutkimuksessa. Hyvä kokonaisuus.

(Arvosana 3)

5a. Tehtävän rakenne ja sisällön johdonmukaisuus.

Sisällysluettelo on (pääosin) selkeä, ja tekstien kappaleet etenevät loogisesti. Kokonaisuus on looginen. Kappaleessa tutkimuksen keskeiset käsitteet ja tausta, keskeiset käsitteet oli määritelty hyvin, mutta tutkimuksen tausta jäi puuttumaan. Tutkimuksen taustaa oli esitetty johdanto luvussa, mutta tutkittavan ilmiön teoreettinen tarkastelu jäi melko vähäiseksi. 

(Arvosana 3)

5b. Tehtävän kieli sekä kirjallisen työn ohjeiden ja ohjepituuden noudattaminen.

Kieli on selkeää ja virheetöntä. Teksti on sujuvaa, lukijaystävällistä ja pääosin tieteellisesti kirjoitettua. Viittaustekniikassa pieni lapsus käsitekappaleessa. Eettisyys- kappaleessa viitaukset erikoisesti oman tekstin ja teorian yhdistämisen perässä, mutta muuten viittaukset kunnossa. Sivumäärää on vaikea arvioida blogista. Todennäköisesti tutkimussuunnitelman pituus täyttää annetun sivumäärän vaatimukset. 

(Arvosana 3)

6. Taito tehdä lähteisiin perustuvaa synteesiä ja tieteellinen kriittisyys

Synteesiä on jonkin verran, mutta valitettavasti myös referointia on käytetty paljon. Kriittisyyttä ja eri näkökulmien esiin tuomista olisimme toivoneet enemmän työn eri vaiheissa. Omien valintojen tutkiskelu eri menetelmien kritiikin kautta olisi tuonut kriittistä otetta työhön ja tuonut lukijalle kuvan, että ne on huomioitu.

(Arvosana: 2)

7. Lähteet

Lähteitä on käytetty riittävästi, mutta ne olivat suurimmaksi osaksi kotimaista metodikirjallisuutta. Lähdeluettelon aakkosjärjestyksessä pieni lapsus.

(Arvosana 2)

Vertaisarvioinnin kokonaisarvosana: 3

TUTKIMUSSUUNNITELMA

YSI-HANKKEEN INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTON VAIKUTUS LÄÄKÄRIOPISKELIJOIDEN KOKEMUKSEEN INNOVAATIO- JA KEHITTÄMISOSAAMISESTAAN

                                                                                                                    

Hyrkäs Pauliina

Juntunen Tiina

Komulainen Hanna

Mertaniemi Elisa

Vuorivirta-Vuoti Eeva

Tutkimussuunnitelma

Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen

tutkimusyksikkö

Terveyshallintotieteen koulutusohjelma

Oulun yliopisto

Maaliskuu 2017

Sisällysluettelo

1 TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

2 INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA INNOVAATIOALUSTAN AVULLA JA INNOVAATIO-OSAAMINEN

3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSMENETELMÄT

3.1 Aineiston keruu

3.2 Aineiston analyysi

4 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS

4.1 Tutkimuksen luotettavuus

4.2 Tutkimuksen eettisyys

5 TUTKIMUKSEN AIKATAULU- JA KUSTANNUSSUUNNITELMA SEKÄ RAPORTOINTI

LÄHTEET

LIITTEET

Liite 1/ Tutkimuksen saatekirje

Liite 2/ Suostumuslomake

1 Tutkimuksen tausta, tarkoitus, tavoitteet ja tehtävät

Terveysalan innovaatiokulttuuria ja -toimintatapoja kehitetään parhaillaan aiempaa voimakkaammin. Kansalliset strategiat, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategia pyrkivät edesauttamaan sekä terveysalan innovaatiotoiminnan vahvistamista, että hyvinvointipalvelujen uudistamista (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014, Sosiaali- ja terveysministeriö 2014). Kansallisena tavoitteena on kehittää tehokkaita toimintatapoja sairaalan tarpeita vastaavien innovaatioiden löytämiseksi, evaluoimiseksi ja saattamiseksi uudeksi liiketoiminnaksi (TEM 2014). Samalla terveydenhuollon organisaatiot toivovat käyttöönsä uusia, organisaatioiden toimintaa tehostavia ja niiden toiminnan laatua parantavia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja. Noiden tavoitteiden saavuttamiseksi terveydenhuollon innovaatiotoiminnassa keskeiset, tähän saakka hajallaan olleet tahot on saatettava yhteen. Lisäksi terveydenhuollossa työskenteleviä ammattilaisia ja terveysalan opiskelijoita on valmennettava, kannustettava ja tuettava sekä kehittämään työprosesseja että työskentelemään yhdessä yritysten tuote- ja palvelukehittäjien kanssa terveyspalvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavien ratkaisujen synnyttämiseksi (EURA 2014 -järjestelmä 2016.)

YSI Yliopistosairaalat innovaatioalustana -hankkeessa vahvistetaan ja pilotoidaan innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallia hankkeessa innovaatioalustoina toimivissa Oulun ja Turun yliopistosairaaloissa (OYS ja TYKS). YSI-hankkeen tavoitteena on käytännössä kokeilla eri sidosryhmiä, kuten sairaalassa työskenteleviä ammattilaisia, yritysten tuote- ja palvelukehittäjiä, asiakkaita ja terveysalan opiskelijoita osallistavaa yhteiskehittämisen toimintamallia uusien tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on lisäksi synnyttää innovaatiokulttuuria vahvistava, eri sidosryhmiä yhteen sitova innovaatioekosysteemi yliopistosairaaloiden ympärille (EURA 2014 -järjestelmä 2016.)

Lääketieteen opiskelijoista toivotaan innovaatioiden yhteiskehittämiseen yhtä keskeistä toimijaryhmää. Opiskelijat tuovat yhteiskehittämiseen uusinta tietotaitoa opinnoistaan sekä tuoreita näkökulmia työprosessien arviointiin. Yhteiskehittämiseen osallistumisen kautta opiskelijoiden innovaatio- ja kehittämisosaamisen odotetaan samalla vahvistuvan. Uuden toimintamallin kokeilu antaa mahdollisuuden tutkia lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia toimintamallin käyttöönoton vaikutuksista kehittämis- ja innovaatio-osaamiseen.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla lääkäriopiskelijoiden kokemuksia innovaatio-osaamisensa kehittymisestä heidän osallistuessaan YSI-hankkeen yhteiskehittämisen toimintamallin käytännön kokeiluun. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa innovaatiotyöskentelyn tueksi terveydenhuollon kontekstissa. Tutkimustehtävänä on selvittää, millä tavoin lääkäriopiskelijat kokevat innovaatio-osaamisensa kehittyneen yhteiskehittämisen toimintamallin käytännön kokeiluun osallistuessaan.

2 Innovaatioiden yhteiskehittäminen terveydenhuollossa innovaatioalustan avulla ja innovaatio-osaaminen

Keskeisillä käsitteillä tarkoitetaan tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olevia ilmiöitä ja ne toimivat tutkimuksen teoreettisen pohjan perustana (Polit & Beck 2008). Keskeisten käsitteiden kuvailulla pyritään rakentamaan selkeä kuva tutkittavista ilmiöistä ja niiden välisistä yhteyksistä (Jabareen 2009). Käsitteiden ja niiden välisten yhteyksien selkeä ja ymmärrettävä esittäminen havainnollistavat tutkijan perehtyneisyyttä asiaan (Hirsjärvi 2007, Metsämuuronen 2011). Käsitteiden määrittämisessä on oleellista tiedostaa, että useat ilmiöt voidaan ymmärtää eri tavoin eri konteksteissa (Polit & Beck 2008, Metsämuuronen 2011). Tutkijan on kuvailtava ja perusteltava, mitä määritelmää ilmiöstä käyttää (Polit & Beck 2008). Käsitteet määritellään teoriatiedon perusteella (Eisenhart & Jurow 2011). Tämän tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat innovaatio, innovaatioiden yhteiskehittäminen terveydenhuollossa, innovaatioalusta sekä innovaatio-osaaminen.

Innovaatioilla tarkoitetaan tuotetta, prosessia tai ajattelutavan muutosta, joka syntyy, kun olemassa olevia toiminnan elementtejä käytetään uudella tavalla (Valkokari ym. 2011). Innovointi on tavoitteellista toimintaa, jossa innovaatioiden avulla pyritään löytämään vastauksia käytännön toiminnan haasteisiin (Pohjola & Koivisto 2010). Kehittämistyötä voidaan sanoa innovoinniksi, kun uudistus on saatettu menestyksekkäästi käytäntöön (Lovio & Kivisaari 2010, Pohjola & Koivisto 2013).

Terveydenhuollossa innovaatiotoiminta voi olla yksi organisaation menestystekijöistä. Innovoinnin avulla voidaan saavuttaa parannuksia käytäntöihin ja tapaan, jolla koko terveydenhuolto on järjestetty (Lovio & Kivisaari 2010, Lazarus & Fell 2011.) Innovaatioiden avulla pyritään myös kehittämään uusia sektorirajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia (Lovio & Kivisaari 2010). Tällaisen kehittämistyön avulla voidaan saavuttaa säästöjä palveluiden tuottamisessa. Innovaatiotoiminnan kehittäminen vaatii julkiselta sektorilta uudenlaista rakenteiden ja käytänteiden tarkastelua sekä innovaatiokäytänteiden muokkaamista ja siirtämistä teollisuudesta tieto- ja palveluperusteisiksi. (Edwards-Schachter ym. 2012.)

Innovaatiot syntyvät usein vuorovaikutuksen tuloksena erilaisissa verkostoissa (Iskanius & Pohjola 2011). Terveydenhuollossa innovaatiotoiminta voidaan järjestää innovointia ja luovaa toimintaa tukevien keskittymien, innovaatioalustojen avulla (Lazarus & Fell 2011.) Innovaatioalustat ovat eri toimijoista rakentuvia verkostoja, joiden tarkoituksena on kehittää ja testata erilaisia todelliseen elämään liittyviä innovaatioita (Leminen ym. 2012). Innovointialustan vahvuus perustuu kehittämiseen osallistuvien tahojen   väliseen avoimeen yhteistyöhön ja tiedonjakamiseen. Innovaatioalustan avulla kehittäminen on nopeampaa ja oppiminen tehokkaampaa kuin perinteisissä kehittämisprojekteissa. (Hyysalo & Hakkarainen 2014.)

Sandersin ja Strappesin (2008) mukaan yhteiskehittäminen on kahden tai useamman ihmisen kollektiivista luovuuden käyttöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon monimutkaisessa ja moniammatillisessa toimintaympäristössä toimijoita ja toiminnan säätelijöitä on useita. Yhteiskehittämisessä käytössä on kaikki oleellinen asiantuntijuus ja tavoitteena on eri toimijoiden erilaisten intressien yhteen sulauttaminen. Yhteiskehittäminen lisää toimijoiden keskinäistä ymmärrystä ja mahdollistaa oppimisen sekä edistää moniammatillista yhteistyötä. (Pohjola & Koivisto 2013.) Yhteiskehittäminen sopii hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliseen ympäristöön (Sanders & Strapper 2008, Pohjola & Koivisto 2013). Se vaatii onnistuakseen motivoituneen ja oppimisorientoituneen ryhmän. Onnistunut innovointikokemus edistää halukkuutta kehittämistyöhön ja uuden oppimiseen. (Khedhaouria & Jamal 2015.)

Innovointi edellyttää Iskaniuksen ja Pohjolan (2010) mukaan kontekstin ja substanssin tuntemisen lisäksi sosiaalisia taitoja, joustavuutta, muutoshalukkuutta, arviointikykyä ja kykyä sietää arviointia sekä epävarmuutta. Taito yhdistää olemassa olevaa tietoa, osaamista ja teknologiaa uudella tavalla on oleellista osaamista innovoinnissa. Kyky oppia uutta ja edelleen jalostaa opittua tietoa on tärkeää kehittämistyössä (Khedhaouria & Jamal 2015). Muita innovointiin vaadittavia kompetensseja ovat luova ongelmanratkaisukyky, kokonaisvaltainen ajattelu, päämäärätietoisuus, yhteistyökyky ja verkosto-osaaminen (Räisänen 2014).

3 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusmenetelmät

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan fenomenologinen. Siinä halutaan kuvailla innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallin käyttöönoton vaikutusta lääkäriopiskelijoiden kokemukseen innovaatio- ja kehittämisosaamisestaan. Laadullinen tutkimus on systemaattinen ja subjektiivinen lähestymistapa, joka kuvailee kokemuksia elämästä ja antaa niille merkityksiä. Laadullinen tutkimus perustuu holistiseen maailmankuvaan, jossa todellisuus perustuu havaintoihin, jotka ovat jokaisella erilaiset ja muuttuvat jatkuvasti (Burns & Grove 2009). Fenomenologia korostaa yksilöllistä kokemusta, koska tieto maailmasta muodostuu aistimisen ja kokemisen kautta (Jyväskylän yliopisto 2015). Aineiston keruu tapahtuu avoimella haastattelulla, ja aineisto analysoidaan induktiivisella sisällönanalyysillä.

3.1 Aineiston keruu

Haastattelu on sopiva metodi, kun halutaan saada esille osallistujien kokemuksia ja heidän ymmärrys valitusta aiheesta (Taylor 2005, Pietilä 2010, Puusa 2011a). Se on tietoisuuden ja ajattelun sisältöihin kohdistuvaa toimintaa, ja siinä tavoitteena on kerätä aineisto, jonka avulla voidaan tehdä tutkittavaa ilmiötä koskevia uskottavia päätelmiä (Puusa 2011a). Haastattelun aikana tiedonantajalla on mahdollisuus kuvailla ilmiötä yksityiskohtaisesti, ja antaa kokonaisvaltaisesti oma näkökulma ja tulkinta aiheesta. Haastattelijalla on tarkentavilla kysymyksillä myös mahdollisuus syventää tietoja. (Taylor 2005.) Tutkimukseen haastatellaan avoimella haastattelulla kaksikymmentä viidennen vuosikurssin lääketieteenopiskelijaa, jotka ovat osallistuneet hankkeeseen. Avoimella haastattelulla on tarkoitus kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia vapaasti johdattelematta. Keskustelua avaavana kysymyksenä käytetään: Millä tavoin koet innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallin vaikuttaneen innovaatio- ja kehittämisosaamiseesi? Tarkentavat kysymykset nousevat opiskelijoiden vastauksista tilanteiden mukaan. (Polit & Beck 2006.)

Jokainen tutkija harjoittelee haastattelua alkuun yhdelle lääketieteenopiskelijalle, jotta tekniikka ja tilanne tulevat tutuiksi. Nämä esihaastattelut voidaan käyttää tutkimuksen materiaalina, mikäli niissä ei ole ongelmia. Tiedonantajien määrä on laadulliseen tutkimukseen runsas, tutkijoiden määrän takia. Tiedonantajat valikoituvat vapaaehtoisuuden mukaan 140 hankkeeseen osallistuvan lääketieteenopiskelijan joukosta. Sopivuuteen perustuvassa valinnassa tiedonantajalla on tutkittavan ilmiön kannalta sopivat ominaisuudet eli mahdollisimman paljon tutkittavaan ilmiöön liittyvää kokemusta ja tietoa (Polit & Beck 2006). Haastattelut tehdään tiedonantajille helpoissa paikoissa, joissa ympäristö on keskustelulle sopiva. Haastattelut nauhoitetaan koululta lainatuilla nauhureilla, jotka haastattelun yhteydessä sijoitetaan huomaamattomasti. (Burns & Grove 2009.)

Haastattelun haasteina on kuvattu muun muassa luottamuksellisen ilmapiirin luomisen tärkeys, tiedonantajan alttius antaa sosiaalisesti hyväksyttyjä vastauksia ja johdattelu tai väärinymmärtäminen kysymyksen yhteydessä. Luottamuksellisen ilmapiirin luominen on tärkeää tiedonantajan motivoinnin ja mahdollisen jännittämisen takia, jotta päästään syvällisesti keskustelemaan asiasta. Tiedonantaja voi vaikean tai arkaluonteisen asian ympärillä antaa sosiaalisesti hyväksyttyjä vastauksia totuuden sijaan. Tutkija voi kysymyksenasettelulla tai muutoin johdatella tahtomattaan, tai tiedonantaja ei termien tai kysymyksen muotoilun takia ymmärrä kysymystä. (Puusa 2011a.)

3.2 Aineiston analyysi

Haastattelujen jälkeen aineisto litteroidaan sanatarkasti, jonka jälkeen siihen perehdytään lukemalla sitä huolellisesti tiedonantajien kuvaaman kokemuksen ytimen saavuttamiseksi (Sparkes 2005). Aineisto on tutkittavien kuvaus ilmiöstä. Analyysin tarkoitukset ovat luoda aineistosta mielekäs kokonaisuus, rikas tulkinta sekä tehdä johtopäätöksiä. Sisällönanalyysi on väljä metodinen viitekehys, joka mahdollistaa aineiston monipuolisen tarkastelun. Siinä pyritään empiirisestä aineistosta kohti ilmiön käsitteellisempää ymmärrystä. Sisällönanalyysi voi olla teoria- tai aineistolähtöinen. Tässä tutkimuksessa on käytetty aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä. (Puusa 2011b.)

Induktiivisen sisällönanalyysin vaiheet ovat aineiston koodaaminen (pelkistäminen), kategorioiden luominen ja abstrahointi eli yleiskäsitteiden muodostaminen. Koodaus tapahtuu aineiston läpilukemisen yhteydessä alleviivaten ja muistiinpanoja tehden. Uudelleen lukiessa kerätään kaikki aineistoa kuvailevat näkökulmat, ja pelkistetään sekä yhdistetään tutkimustehtävien avulla sisällöllisesti samankaltaiset ilmaukset säilyttäen alkuperäinen idea. (Elo & Kyngäs 2008, Puusa 2011b, Kylmä & Juvakka 2014.) Kategorioiden luomisella on tarkoitus käsitteellistää tutkimuksen aihepiiri yhdistämällä samankaltaiset pelkistetyt ilmaukset samaan kategoriaan. Abstrahointi tarkoittaa yleiskäsitteiden muodostamista alakategorioista. (Elo & Kyngäs 2008, Kylmä & Juvakka 2014.) Analyysissä aineistoa kuvataan tiivistetyssä muodossa ja muotoillaan se kokonaisuudeksi, joka vastaa tutkimuksen tarkoitukseen ja tutkimustehtäviin (Kylmä & Juvakka 2014). Analyysissä on pyrittävä totuudenmukaisuuteen, uskottavaan tulkintaan sekä perustelemaan tehtyjä ratkaisuja. Tuloksia tulkitaan ja selitetään eli aineistosta nousseita merkityksiä selkiytetään sekä verrataan aikaisempaan teoriaan. (Puusa 2011b.)

Sisällönanalyysin haaste on sen monimuotoisuus, eikä ole yhtä oikeaa tapaa tehdä sitä.  Tutkijan täytyy osata päättää oikea analyysimuoto, mikä vastaa hänen tutkimuksensa tarkoitukseen ja tutkimustehtäviin. Sisällönanalyysiä on kritisoitu sen yksinkertaisuudesta. Haasteena on myös se, että kertomuksellinen materiaali ei ole suoraviivaista, yksi lause voi sisältää usean kategorian elementtejä. On tärkeä pitää mielessä oma tutkimusaihe analyysivaiheessa. Aineistosta voi paljastua paljon mielenkiintoista asiaa, mutta aina on palattava omiin tutkimustehtäviin. (Elo & Kyngäs 2008.) Ongelmaksi voi muodostua myös kertomuksellisen aineiston valtava määrä. Tutkija keskittyy usein liian nopeasti pelkistämään dataa, ja syöttämään sitä tietojärjestelmään. Tutkija ei ota tarpeeksi aikaa aineiston lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen. (Dierckx de Casterlé ym. 2012.)

4 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnilla tarkoitetaan tutkittavasta ilmiöstä saadun tiedon totuudenmukaisuuden arviointia. Tieto, joka on virheetöntä, on tutkimustoiminnan, tieteellisen tiedon ja sen hyödyntämisen kannalta välttämätöntä. (Kylmä & Juvakka 2007.) Tutkimuksen jokainen vaihe tehdään huolellisesti alkaen tutkimuksen suunnittelusta, aineiston hankintaan, aineiston analyysistä, tutkimustulosten raportointiin ja johtopäätöksiin. Tieteellisen tutkimuksen tekeminen vaatii tutkimusetiikan huomioimisen koko tutkimusprosessin aikana (TENK 2012).

4.1 Tutkimuksen luotettavuus

Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta (trustworthiness) voidaan arvioida esimerkiksi uskottavuuden, vahvistettavuuden, refleksiivisyyden ja siirrettävyyden kriteereillä. Uskottavuudella tarkoitetaan tutkimuksen ja sen tulosten uskottavuutta ja sen osoittamista tutkimuksessa. (Kylmä & Juvakka 2007.) Tutkimuksen eri vaiheissa käydään vuoropuhelua lääketieteen opiskelijoiden kanssa siitä, miten he kokevat yhteiskehittämisen toimintamallin omassa innovaatio- ja kehittämisosaamisessa? Lisäksi tutkimustulosten valmistuttua, kysytään, vastaavatko tutkimustulokset heidän näkemystään tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimustulosten on oltava yhdenmukaiset tiedon antajien ja tutkimustulosten kanssa (Elo ym. 2014, Kylmä & Juvakka 2007, Polit & Hungler 1995). Uskottavuutta arvioidaan myös vertaamalla tutkimustuloksia muihin vastaaviin tutkimustuloksiin. Tutkimuksen uskottavuutta vahvistaa myös se, että tutkimuksen tekemiseen osallistuu useampi tutkija eli tutkija triangulaatio. (Polit & Hunger 1995.)

Tutkimusprosessin vahvistettavuus toteutetaan raportoimalla analyysiprosessi ja tulokset niin yksityiskohtaisesti, että lukijalla on selkeä ymmärrys tutkimuksen kulusta. Näin lukija pystyy punnitsemaan tutkimuksen vahvuuksia ja rajoituksia. Onnistunut sisällön analyysi vaatii tutkijalta kykyä pelkistää ja analysoida aineistoa sekä muodostaa kategorioita, jotka kuvailevat tutkittavaa asiaa uskottavasti. (Elo & Kyngäs 2008.) Tutkimus on tutkijoiden tulkintaa tietystä aineistosta ja - lähteistä. Tutkimus menetelmissä ja tutkimuksen raportoinnissa noudatetaan objektiivisuutta. (Puusa 2011a, Hirsjärvi ym. 2014.) Tutkimusraportissa pohditaan refleksiivisyyttä eli tutkijan tietoisuutta omista lähtökohdistaan tutkimuksen tekijänä. Miten esimerkiksi oma opiskelijan rooli, kokemukset ja asenteet vaikuttavat aineistoon, tutkimusprosessiin ja näiden kertomista tutkimusraportissa. (Kylmä & Juvakka 2007.) Siirrettävyys laadullisessa tutkimuksessa tarkoittaa tulosten siirrettävyyttä muihin vastaaviin tilanteisiin. (Kylmä & Juvakka 2007, Polit & Hungler 1995.) Tutkimuksen tulokset pyritään raportoimaan systemaattisesti ja huolellisesti sekä niin riittävästi, että lukijat pystyvät arvioimaan tulosten siirrettävyyden muihin vastaavanlaisiin tutkimuksiin. Tutkimustulosten luotettavuutta lisää raportissa esitetyt lääketieteen opiskelijoiden suorat lainaukset (Elo ym. 2014).

4.2 Tutkimuksen eettisyys

Tutkimuksessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Rehellisyydestä ja huolellisuudesta pidetään kiinni koko tutkimusprosessin ajan, tutkimussuunnitelman tekemisestä tulosten julkistamiseen saakka. Tutkimusmenetelmä on tieteellisesti hyväksytty avoin haastattelu sekä menetelmältään tutkimuksen aiheeseen sopiva. Muiden tutkijoiden tekemää työtä kunnioitetaan asianmukaisilla lähdeviittauksilla. Hyvän tieteellisen käytännön mukaan koko tutkimusryhmä on vastuussa eettisen ohjeiden noudattamisesta ja sitoutuu niihin. (TENK 2012.) Tutkimus suoritetaan Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa, joten tutkimukselle haetaan tutkimuslupa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä (PPSHP).

Tutkimuksen eettisyyteen kuuluu huomioida tutkimukseen osallistuvien asema. Tutkimukseen osallistuvat suostuvat tutkimukseen vapaaehtoisesti, ja heillä on riittävästi tietoa tutkimuksesta. Osallistujia on informoitava riittävästi tutkimuksen tarkoituksesta, tutkimusmenetelmästä ja siitä, mihin tutkimustuloksia käytetään. Tutkimukseen osallistuville annetaan kirjallinen tiedote, tutkimuksen saatekirje (Liite 1). Tutkimukseen osallistuvat ovat tietoisia asemastaan tutkimushenkilöinä sekä siitä, että voivat halutessaan keskeyttää tutkimuksen. Osallistujien anonymiteetistä huolehditaan koko tutkimusprosessin ajan, ja he allekirjoittavat ennen haastattelua kirjallisen suostumuslomakkeen, jossa on mainittu edellä mainitut asiat. (Kylmä & Juvakka 2007.) Suostumuslomake on tutkimussuunnitelman liitteenä (Liite 2). Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tutkijat huolehtivat tutkimusaineiston asianmukaisesta säilyttämisestä. Tutkimusaineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä ja se hävitetään asianmukaisesti tutkimuksen loputtua.

Tutkimuksen eettisyyttä tulee arvioida myös tutkimusaiheen näkökulmasta. Tutkimusaiheen tulee olla ajankohtainen ja siitä tulee olla hyötyä yhteiskunnalle. (Kylmä & Juvakka 2007.) Terveysalan innovointikulttuuria kehitetään voimakkaasti, kansalliset strategiat pyrkivät vahvistamaan innovointitoimintaa ja sitä kautta kehittämään terveydenhuollon toimintaa laadukkaammaksi ja tehokkaammaksi. Innovaatio-osaamisesta on tärkeää saada lisää tutkittua tietoa, koska terveydenhuollossa innovaatiotoiminta voi olla yksi organisaation menestystekijä.

5 Tutkimuksen aikataulu- ja kustannussuunnitelma sekä raportointi

Kustannukset jaetaan tutkijoiden kesken, ja mahdollisuuksien mukaan käytämme koulun välineitä kuten nauhureita. Raportointi kuuluu kiinteästi tutkimustyöhön. Sen tehtävänä on esitellä tutkimuksen lähtökohdat, menetelmät ja millaisia yleistyksiä tuloksista voidaan tehdä. Raportissa tulee selvitä aukottomasti, millaisilla ratkaisuilla tutkimuksen tuloksiin on päästy ja millaisia periaatteita tutkimuksen kussakin vaiheessa on käytetty. (Varto 2005.) Tutkimuksen tulokset on tarkoitus raportoida suomalaisessa alan tieteellisessä julkaisussa Tutkiva hoitotyö- lehdessä. Tutkimuksen etenemisaikataulu on nähtävillä taulukossa 1. Tutkimusraportti ja artikkeli on valmis huhtikuussa, jonka jälkeen odotamme korjaukset ohjaajilta ja artikkelin osalta sitten julkaisufoorumilta.

Taulukko 1. Tutkimuksen työnjako ja aikataulu

Tutkimuksen vaihe	Aikataulu	Tekijä
Viitekehyksen laadinta	Tammi-maaliskuu 2017	Kaikki tutkijat
Tutkimussuunnitelman ja informointilomakkeen laadinta	Maaliskuu 2017	Kaikki tutkijat
Tutkimusluvan hakeminen	Huhtikuu 2017
Haastateltavien rekrytointi ja yhteydenotot	Elokuu 2017	Hanketiimi + tutkijat
Haastattelut	Syys-lokakuu 2017	Kaikki tutkijat
Aineiston analysointi	Marraskuu 2017-Tammikuu 2018	Kaikki tutkijat
Raportin ja artikkelin kirjoittaminen	Helmi-huhtikuu 2018	Kaikki tutkijat
Jätetään arvioitavaksi ja mahdolliset korjaukset	Toukokuu 2018-	Tutkijat jättävät, ohjaajat tarkastavat

Lähteet

Burns N & Grove SK (2009) The Practice of Nursing Research - Appraisal, synthesis and generation of evidence. St Louis Mo. Saunders Elsevier

Dierckx de Casterlé B, Gastmans C, Bryon E & Denier Y (2012) QUAGOL. A guide for qualitative data analysis. International Journal of Nursing Studies 49(3): 360-371

Edwards-Schachter M, Matti C & Alcàntara E (2012) Fostering Quality of Life trough Social Innovation: A Living Lab Methology Study Case. Review of Policy Research. 29(6):672-692.

Eisenhart M & Jurow A.S (2011) Teaching Qualitative Research. Teoksessa: Denzin N & Lincoln Y (toim) The SAGE Handbook of Qualitative Research. California. SAGE Puplications, Inc. s. 699-714.

Elo S & Kyngäs H (2008) The qualitative content analysis process. Journal of advanced nursing 62(1): 107-115.

Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K & Kyngäs H (2014) Qualitative content analysis: a focus on trustworthiness. SAGE Open January-march:1-10.

EURA 2014 -järjestelmä (2016). YSI Yliopistosairaalat innovaatioalustana. Hankehakemus.

Hirsjärvi S (2007) Metodologiset ja teoreettiset lähtökohdat. Teoksessa: Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. Tutki ja kirjoita. Keuruu. Otavan Kirjapaino Oy. s.119-161.

Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P (2014) Tutki ja kirjoita. Porvoo. Bookwell Oy.

Hyysalo S & Hakkarainen L (2014) What difference does a living lab make? Comparing two health technology innovation projects. CoDesing 10(3-4):191-208).

Iskanius P. & Pohjola I. (2011) Pohjoisuuden tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan osaajayhteisö – Osaamisesta innovaatiota – innovaatiosta liiketoimintaa. North Challenge raportti 5. Oulun Yliopisto. Thule Instituutti. www-dokumentti: ﷟ttp://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514298257.pdf. Ei päivitystietoa. Luettu 2017/03/12.

Jabareen Y (2009) Building a Conceptual Framework: Philosophy, Definitions and Procedure. International Journal of Qualitative Methods 8(4): 49-62.

Jyväskylän Yliopisto (2015) Avoimen yliopiston Koppa. Tieteen filosofiset suuntaukset. Fenomenologia. www-dokumentti. https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tieteenfilosofiset-suuntaukset/fenomenologia. Päivitetty 2015/4/23. Luettu 2017/3/27

Khedhaouria A & Jamal A (2015) Sourcing knowledge for innovation: knowledge reuse and creation in project teams. Journal of Knowledge Management 19(5): 932-948.

Kylmä J & Juvakka T (2007) Laadullinen terveystutkimus. Helsinki. Edita Prima Oy.

Kylmä J & Juvakka T (2014) Laadullinen terveystutkimus. Porvoo. Bookwell Oy

Lazarus I.R & Fell D (2011) Innovation or Stagnation? Crossing the Creativity in Healthcare. Journal of Healthcare Management. 56(6):363-367.

Leminen S, Westerlund M & Nyström A-G (2012) Living Labs as Open-Innovation Networks. Technology Innovation Management Review.. Www-dokumentti. https://timreview.ca/sites/default/files/article_PDF/Leminen_et_al_TIMReview_September2012.pdf . Luettu 2017/03/22.

Lovio R & Kivisaari S (2010) Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta. Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen. VTT tiedotteita- Research notes 2540. VTT. www-dokumentti. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2540.pdf. Luettu 2017/20/02.

Metsämuuronen J (2011) Metodologian perusteet ihmistieteissä. Teoksessa: Metsämuuronen J. (toim) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki. International Methelp Oy. s. 18-80

Pohjola P & Koivisto J (2013) Innovaatiot käytäntöinä. Systeeminen innovaatiomalli sosiaali- ja terveysalan kehittämistoiminnan perustaksi. Yhteiskuntapolitiikka 78(1):89-98.

Pietilä I (2010) Ryhmä- ja yksilöhaastattelun diskursiivinen analyysi. Kaksi aineistoa erilaisina vuorovaikutuksen kenttinä. Teoksessa: Ruusuvuori J, Nikander P & Hyvärinen M (toim). Haastattelun analyysi. Tampere. Vastapaino. s. 212-241

Polit DF & Beck CT (2006) Essentials of nursing research – Methods, Appraisal, and Utilization. Sixth edition. Philadelphia. Wolters Kluwer Company/Lippincott Williams & Wilkins.

Polit DF & Beck CT (2008) Nursing Research. Generating and Assessing Evidence for Nursing Practice. 8th edition. Philadelphia. Lippincott Williams & Wilkins, a Wolters Kluwer business.

Polit DF & Hungler BP (1995) Nursing research. Principles and Methods. Fifth edition. Philadelphia. J.P. Lippincott Company.

Puusa A (2011a) Haastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä. Teoksessa: Puusa A & Juuti P (toim). Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuslähetymistavan valintaan. Vantaa. Hansaprint Oy. s. 73-87

Puusa A (2011b) Laadullisen aineiston analysointi. Teoksessa: Puusa A & Juuti P (toim). Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuksen lähestymistavan valintaan. Vantaa. Hansaprint Oy. s. 114-125

Räisänen M (toim.) (2014) Innovaatiokompetensseja mittaamassa. Opas innovaatiovalmiuksien arviointiin. Tampere. Suomen yliopistopaino- Juvenes Print Oy. www-dokumentti. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164988.pdf. Luettu 2017/03/16.

Sanders E & Strappers P (2008) Co-creation and the new landscapes of design. CoDesign 4(1): 5-18.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2014) Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. www-dokumentti. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf. Luettu 2017/03/12.

Sparkes AC (2005) Narrative analysis: exploring the whats and hows of personal stories. Teoksessa: Holloway I (toim). Qualitative research in Health Care. London. Library of CIP. s. 191- 209

Taipale V & Hämäläinen H (2007) Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Helsinki. Paintek Pihlajamäki Oy. s. 16.

Taylor MC (2005) Interviewing. Teoksessa: Holloway I (toim). Qualitative research in Health Care. London. Library of CIP. s. 39-55

Tenk (2012) Hyvä tieteellinen käytäntö. Www-dokumentti. http://www.tenk.fi/fi/htk-ohje/hyva-tieteellinen-kaytanto. Ei päivitystietoa. Luettu 2017/02/14

Työ- ja elinkeinoministeriö (2014) Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. TEM raportteja 12/2014. www-dokumentti. https://tem.fi/documents/1410877/2871099/Terveysalan+tutkimus+ja+innovaatiotoiminnan+kasvustrategia+26052014.pdf. Luettu 2017/03/12.

Valkokari K, Koivisto T, Hyötyläinen R, Heikkinen M, Simons M, Nuutinen M, Apilo T & Oksanen J (2011) Management of Future Innovative Firms and Networks. VTT tiedotteita- Research notes 2594. Kuopio.VTT. www-dokumentti. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2011/T2594.pdf. Luettu 2017/02/20

Varto J (2005) Laadullisen tutkimuksen metodologia. www-dokumentti. http://arted.uiah.fi/synnyt/kirjat/varto_laadullisen_tutkimuksen_metodologia.pdf. Ei päivitystietoa. Luettu 2017/3/23

Yliherva J (2004) Organisaation innovaatiokyvyn johtamismalli. Innovaatiokyvyn kehittäminen osana johtamisjärjestelmää. Väitöskirja. Oulu. Oulun Yliopisto.

Liitteet

Liite 1/ Tutkimuksen saatekirje

Hyvä opiskelija!

Kiitos osallistumisestasi YSI Yliopistosairaalat innovaatioalustana -hankkeessa pilotoitavan innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallin käyttöönoton vaikutus lääkäriopiskelijoiden kokemukseen innovaatio- ja kehittämisosaamisestaan- tutkimukseen. YSI Yliopistosairaalat innovaatioalustana -hankkeessa vahvistetaan ja pilotoidaan innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallia hankkeessa innovaatioalustana toimivassa Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). Toimintamalli perustuu eri sidosryhmien, kuten sairaalassa työskentelevien ammattilaisten, yritysten tuote- ja palvelukehittäjien, terveydenhuollon asiakkaiden ja terveysalan opiskelijoiden osallistamiseen yhteiskehittämiseen uusien, sairaalan tarpeita vastaavien tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen synnyttämiseksi.

Tässä tutkimuksessa kuvaillaan toimintamallin käytännön kokeilun vaikutuksia lääkäriopiskelijoiden kokemuksiin innovaatio- ja kehittämisosaamisestaan. Tutkimukseen osallistuvat ovat YSI-hankkeen toimintamallin pilotointiin osallistuvia lääkäriopiskelijoita. Tutkimusaineisto kerätään avoimella haastattelulla, haastattelu nauhoitetaan ja tutkijat analysoivat haastattelun sisällön. Haastattelun aikana voit kertoa vapaasti, omin sanoin kokemuksistasi. Kaikki antamasi tieto on arvokasta tutkimuksen kannalta. Nauhoitettu aineisto on vain tutkijoiden käytettävissä ja analysoinnin jälkeen se hävitetään asianmukaisesti. Haastateltavan anonymiteetistä huolehditaan koko tutkimusprosessin ajan eikä yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa tutkimustuloksista. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Osallistumisesta voi luopua missä tahansa vaiheessa tutkimusta ilmoittamalla siitä tutkijoille. Luopumisen syytä ei tarvitse perustella. Tutkijat ovat Oulun yliopiston opiskelijoita ja tutkimukselle on anottu asianmukainen tutkimuslupa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Osallistuessasi tutkimukseen pyydämme sinulta kirjallisen suostumuksen.

Mikäli haluat lisätietoa tutkimuksesta, voit ottaa yhteyttä keneen tahansa tutkijoista sähköpostitse, sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi(at)student.oulu.fi.

Ystävällisin terveisin, Pauliina Hyrkäs, Tiina Juntunen, Hanna Komulainen, Elisa Mertaniemi ja Eeva Vuorivirta-Vuoti

Liite 2/ Suostumuslomake

YSI-hankkeessa pilotoitavan innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallin käyttöönoton vaikutus lääkäriopiskelijoiden kokemukseen innovaatio- ja kehittämisosaamisestaan -tutkimukseen osallistuvalle.

Olen saanut riittävästi tietoa TtM-opiskelijoiden Hyrkkään, Juntusen, Komulaisen, Mertaniemen ja Vuorivirta-Vuotin tutkimuksesta, sen tarkoituksesta, tutkimusmenetelmästä, aineiston käytöstä ja aineiston analysoinnista.

Suostun tutkimukseen vapaaehtoisesti ja olen tietoinen mahdollisuudesta luopua tutkimuksen osallistumisesta missä tahansa tutkimuksen vaiheessa, jolloin minua koskeva tutkimusaineisto poistetaan tutkimuksesta. Annan luvan nauhoittaa haastatteluni sekä annan luvan lainausten käyttöön niin, että anonymiteettini säilyy. Minulle on kerrottu tutkimusaineiston käsittelystä ja säilyttämisestä sekä tutkimustulosten raportoinnista riittävästi. Tarvittaessa voin ottaa yhteyttä minua haastatelleeseen tutkijaan.

Tästä suostumuslomakkeesta on kaksi (2) kappaletta, joista toinen jää minulle ja toinen tutkijoiden käyttöön.

_______________________________

Aika ja Paikka

_______________________________                _______________________________

Tutkittavan allekirjoitus                                        Nimenselvennys

________________________________                _____________________________

Tutkijan allekirjoitus                                              Nimenselvennys

________________________________

Tutkijan sähköpostiosoite ja puhelinnumero

Content analysis 2.2.2017

Content analysis on sisällön analyysimenetelmä tai tutkimusmenetelmä. Sillä on pitkä historia kirkon hymnien tarkastelusta tämän päivän tutkimuksen maailmaan. Tieteellisesti hyväksytyksi analyysimenetelmäksi se tuli Kööpenhaminan kokouksesta vuodesta 1990 lähtien. Sisällön analyyseja on tehty monenlaisista kirjallisista materiaaleista, kuten sanomalehdistä, lehtiartikkeleista, ilmoituksista ja poliittisista puheista. Sisällön analyysillä luodaan kategorioita, käsitteellisiä malleja, -rakenteita ja -karttoja tarkasteltavana olevan ilmiön tutkimiseen. Tavoitteena on siis kuvailla jotakin ilmiötä ja ihmisten kokemuksia, ei selitellä käsitteiden välisiä yhteyksiä tai yleistää tutkimustuloksia, mutta voidaan pohtia tuloksien siirrettävyyttä.

Sisällön analyysissä on kahdenlaista lähestymistapaa, induktiivinen- ja deduktiivinen lähestymistapa. Miten määritellä kyseiset lähestymistavat? Se voi olla toisinaan vaikeaa. Olennaista on pitää kirkkaana mielessä tutkimuksen tarkoitus, tutkimuskysymykset, minkälaista dataa halutaan, kvantitatiivista vai kvalitatiivista? Kvantitatiivista tietoa haluttaessa, lähestymistapa on aina deduktiivinen. Kaikki tieto on saatettavissa objektiivisesti mitattavaan muotoon. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tietoa kuten ihmisten kokemuksia ei voida mitata. Sisällön analyysiä varten aineistoa voidaan kerätä haastattelemalla, havainnoimalla, erilaisista kirjallisista materiaaleista tai näiden yhdistelmistä.

Sisällön analyysin tekeminen alkaa valmistelusta. Analysoidaan lause kerrallaan, vastaako se tutkimuskysymykseen. Sitä seuraa avoin koodaaminen, etsitään yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tätä jatketaan eli abstrahoidaan niin pitkälle kuin se on mahdollista. Tutkimuksen raportoinnissa luotettavuuden osoittamiseksi esitetään analyysipolku, joka kertoo miten analyysiin on päästy. Välttämättä sitä ei aina pystytä esittämään. Deduktiivisessa sisällön analyysissä käytetään strukturoitua tai strukturoimatonta analyysimallia riippuen tutkimuksen tarkoituksesta. Tulosten raportoinnissa kuvaillaan käsitteiden sisällöt/kategoriat, alakäsitteet ja alakategoriat ja avoimet koodit. Käytetään alkuperäisiä lainauksia, mutta on kiinnitettävä huomiota niiden määrään. Runsas lainausten käyttö ei ole tarkoitus, sillä se vie huomion pois tuloksista. Sopivassa määrin lainaukset elävöittävät raportointia ja tekevät siitä ymmärrettävän.

LÄHTEET

Kyngäs, H. 2017 Inductive and deductive approach to gualitative content analysis. Luento. Oulun yliopisto.

Tekstin koonnut Tiina